Niin pitäisi, mutta en ole. Etsin yhä itseäni, ja sitä mitä minun pitäisi olla.
Olen aina ollut paljon ylipainoinen ja vihannut peilikuvaani. Noin kuukausi sitten päätin, että asialle on tehtävä jotakin, todella.

Olen laihtunut jo kolme kiloa, eli hitaasti tämä etenee, mutta eteneepä.

Minulla ei oikeastaan ole ketään, jolla kertoa tästä kaikesta, vaikka ystäviä on, eivät he osaa edes kuvitellakaan, että ajattelisin jotakin tällaista, mitä ajattelen. Enkä voisi ikinä kertoa. Ulospäin olen sujuva, sosiaalinen, hauska ja itsevarma.
Kukaan ei epäile, että sisällä on särö, joka kasvaa kasvamistaan.

Ehkäpä joku kaltaiseni saa tästä vertaistukea, en tiedä, tai sitten vain terapioin itseäni,
niin tai näin, päätin alkaa kirjoittamaan tänne.